Waden toiset viralliset agilitykisat

Muutaman viikon treenitauon jälkeen kävästiin eilen 28.11. toisissa virallisissa kisoissa Porvoossa. Meinasin jättää kisat väliin, kun ei olla paljon treenailtu lähiaikoina. Tiina kuitenkin perjantai-illan treenien jälkeen kehoitti meitä menemään, kun Wadella iltatreenit meni sen verran kivasti. Wade tosiaan muutama viikko sitten linkkasi toista takajalkaansa ja ilmeisesti se oli lihasjumitusta. Laura-hieroja kävi hieromassa Waden pari viikkoa sitten ja sanoi, että vasemman takajalan sisäreisi oli ainut paikka mikä oli jumissa. Nyt ei enää ole sen jälkeen linkannut niin uskaltauduimme lähteä kisoihin.

Ekalla radalla pojalla oli tosi paljon virtaa ja muutaman kerran menikin kunniakierrosjuoksuksi ja tuloksea hylky. Toinen rata menikin sitte paljon paremmin ja tuloksea 10 vp kepeiltä ja tähän tuhertui aikaa jonkin verran. Muuten puhdas ja melko nopea rata :) Linkutusvaiva tuli just siihen vaiheeseen, kun Wade oli just oppinut täydet kepit. Ei siis olla niitä paljon harjoiteltu. Tuomari Anne Saviojan radat ei ollu mitään helppoja. Oli aika vaikeitakin kohtia. Hyvä että mentiin! Olis jääny harmittamaan jos oltais kotiin jääty. Virallista tulosta en tajunnu käydä katsomassa. Koiria oli maxi 1:iin ilmoittautunut 38, muutama oli pois.

Lotten agilityt etenee tosi hienosti. Perjantai-illan treeneistä Tiina otti muutaman videopätkän, jotka löytyy Tiinan treeniblogista. Oli kiva katsoa, miten ohjaaja suoriutuu tehtävästään ;) On se vaan niin kiva treenata Lotten kanssa. Nyt meidän pitäis aloittaa tehopaikallaanolotreenit kotona, tähtäimenä tokokokeisiin meno jo keväällä.

Kuvat viime kesän sprinkkuleiriltä

Punnituksia ja mittauksia...

Tänä iltana päätin punnituttaa koiruudet digivaa'alla ja niin on käynyt, että Lotte-neiti 8 kk on mennyt jo painossaankin Waden edelle. "Pikku-neiti" painoi nimittäin huimat 19,6 kg ja Wade edelleenkin vain 18,5 kg. Korkeudessakin Lotte on mennyt edelle. Wade on valitettavasti jäänyt tosi pieneksi urokseksi, mutta eihän se koko ratkaise. Joka tapauksessa Wade on maailman paras, oma ja rakas. Korkeus mitattiin ekoissa agilitykisoissa ja se oli n. 44-45 cm. 43 cm olisi ollut raja pääsyssä medi-luokkaan. Maxi-kokoinen Wade siis on, eli pitää tehdä tosi paljon enemmän työtä agiradalla suurempiin verrattuna. Lotte on sentin pari korkeampi ja todennäköisesti vielä pikkaisen kasvaa. Alla kuva, kun kokoeroa vielä oli ja Lotte oli ihan vauva.

Lotte ROP-pentu :)

Onnistunut ja mukava sunnuntain aamupäivä takana. Lähdettiin Tiinan kanssa aamuhämärissä ajelemaan Valkealan näyttelyyn Lotte ja isomummu-Kati kyydissä. Pentujen kehä alkoi klo 10 ja punavalkoisia pisamanaamoja oli Lotte ja sisko Tara. Näyttely oli ryhmänäyttely, mutta enpäs ollut tajunnut ilmoittaa Wadea lainkaan kehään. Olin jostain syystä ajatellut näyttelyn olevan vain pentunäytelmä. No Wadella oli lokoisat oltavat, kun sai nauttia rennosta viikonlopusta "mumman ja ukin" eli vanhempieni luona.

Siskokset arvosteli Markku Santamäki. Lotte esiintyi tosi mallikkaasti eikä mattekaan jännittänyt yhtään, olihan jo Loten toinen näyttely :) Lotte sijoittui ensimmäiseksi ja sai KP:n ollen ROP-pentu! Arvostelu oli seuraava:

"Rungon mittasuhteiltaan korkeuttaan pidempi. Kaunismuotoinen pää. Pitkä hyvä kaula. Oikea ylälinja. Hyvä luusto ja raajojen kulmaukset. Liikkuu ja käyttäytyy hyvin."

Lotte varasti vielä shown nappaamalla tuomarin antamat ruusukkeet suuhunsa. Tuomarikin naureskeli, että melkoinen noutajatyttö :) Tiinalla muutama kuva näyttelystä. Liitän tänne kunhan saan ne Tiinalta. Alla yksi.

Wadelle pokaali Agilitystä

Sunnuntaina 1.11. kisattiin Helsingissä Purina Areenalla Springerspanielit ry:n agilitymestaruuksista. Tuomarina toimi Esa Muotka, joka oli tehnyt varsin kivat radat. Kisa oli Waden ensimmäinen virallinen kisa ja jännitys sen mukainen. Meinasi alusta lähtien mennä totaalisesti penkin alle, kun en ollut seurannut että aikataulu oli etuajassa ja rataan tutustuminen oli jo alkanut, kun Sari soitti mulle. Olin ollut kaikessa rauhassa vaihtamassa kenkiä ja lämmittelemässä Wadea. Ehdin viime tipassa juoksemaan pari kertaa radan läpi viimeisten kahden minuutin aikana. Rata tuntui varsin mukavalta eikä kovin vaikealta, joten olin ihan hyvillä mielin menossa Waden kanssa radalle. Olimme 10. lähtöjärjestyksessä. Teimme 0-radan mutta Wade oli tosi hidas ja aikasakkoa tuli 10 s. Waden meno näytti siltä, että sitä jännitti uusi paikka ja uskoisin että jotain on myös pojalla vikana; lihasjumitusta tai selässä jotain häikkää. Liikkuminen oli tosi kömpelön näköistä eikä Wade ollut ollenkaan oma itsensä :( No tulokseksi tuli Sprinkkujen pronssia ja kävimme palkintopallilla pokkaamassa pokaalin :)

Hyppyradalta tuli hylly. Meno oli taasen tosi hidasta ja Wade jäi pohtimaan monessa kohtaa, että missä ollaan ja mitä tehdään. Nyt pitää varata aika hierojalle, jotta saa tietää mikä poikaa vaivaa.

Lottekin pääsi haistelemaan kisatunnelmaa yleisön joukossa ja olimmekin kaikki niin väsyneitä päivän päätteeksi, että nukuttiin kylki kyljessä parin tunnin päikkärit :)