Näyttelyelämää

Kävästiin eilen Luumäellä näyttelyssä Waden kanssa. Lotte oli mukana turistikoirana tutustumassa näyttelyelämään. Wade sai EH1 ja tuomari Paavo Mattila antoi seuraavanlaisen arvostelun: "Mittasuhteiltaan hyvä uros. Hieman voimakas otsapenger ja silmät saisi olla tummemmat. Kaunis kaula. Sopusuhtainen runko. Hyvä ylälinja ja raajat. Hyvä karvapeite. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös."
Ensi sunnuntaina Vantaan näyttely.
Lotten tassu edelleen vaivaa :(

Mejäilyä & tassuvaivoja

Aika kuluu kuin siivillä ja Waden Mejä-kokeestakin on jo viikko vierähtänyt. Espoossa oli taas vaikeat maastot eikä ilmakaan meitä taaskaan hellinyt. Ilma oli kuin morsian lauantaina jälkiä vedettäessä mutta tietysti sunnuntaiaamuna vettä tuli kuin saavista! Saatiin Waden kanssa aamun ensimmäinen jälki ja tietysti just silloi sade oli kovimmillaan. Lippis silmillä rämmittiin metsässä. Pari kertaa Wade lähti jäljeltä tosi lujaa toiseen suuntaan kohti läheistä peltoaukeaa, taisi olla peurojen läpikulkumatkalla tuo jälki. Molemmilla käsillä pidin jälkihihnasta kiinni kädet ojossa, kun mentiin tosi lujaa kohti "jotain" mielenkiintoista. Molemmilla kerroilla Wade oikein ulvahti sen tyypillisen äänen, kun ajoon lähti. Kolmas palautus jäljelle tuli myös, joten tulokseksi tuli Avo 0. Tällä kertaa kaikki avo-koirat sai nollat eli vaikee päivä oli. Sade oli niin kova, ettei tuomari montaa riviä kirjotellu koeselostukseen.
Alla selostus:
Tuomari: Satu Savolainen-Pulli, ohjaaja Sanna Säilä
Ohjattu lähtö. Wade jäljestää sik-sakaten jäljen molemmin puolin. 1. osuudella tuomitaan kaksi hukkaa, 2. palautus kulmalle, jonka jälkeen noin 50 m hyvää jäljestystä ja jälleen Wade poistuuparempien hajujen perään. Koe keskeytetään. Lisää harjoitusta riistarikkaassa maastossa, niin tulokset paranevat varmasti.
Hauskaa joka tapauksessa taas oli säästä huolimatta! Kokeen ylituomarikin sanoi, että "mitä huonompi tulos tulee, sen hauskempaa koiralla on metsässä ollut!" Sää parani koko ajan iltapäivää kohti ja illalla paistoikin jo aurinko.

Meidän mejäillessä Lotte pääsi viettämään päivää siskoni luo. Siellä Topi-collien kanssa oli touhuillut ja saanut paljon rapsutuksia siskon lapsilta.

Touhuilut väsyttää kovasti...

Puolessa välissä viikkoa huomasin, että Lotte ontui oikeaa takatassuansa metsässä ollessamme. Sieltä löytyikin patti ja jokin "uloke". Lääkärissä käytiin saman tien ja sieltä diagnoosiksi saatiin kesätyöntekijältä ampiaisen pistoksesta tullut tulehdus. Lotte sai kortisoonipiikin pakaraan ja särkylääkekuurin pariksi päiväksi. Saatiin kyl antibioottiresepti, jos vaiva ei mene parissa päivässä ohi. Tämä lääkärikeikka oli kyllä aika syvältä, jäi sellanen olo että lääkäri ei tienny mitään. Kaikki myötätunto opiskelijalle ja ammattiin harjoittelijalle kuitenkin ;) Perjantaina varasin toiselta lääkäriltä ajan ja hän olikin tosi ammattitaitoisen tuntuinen. Sanoi heti, että tassussa on viruksen aiheuttama syylä sekä sen lisäksi vielä bakteerin aiheuttama tulehduspatti. Hoidoksi saatiin 10 pv:n antibioottikuuri. Toivottavasti pikkuneidin tassuvaiva paranee tällä hoidolla. Ei kyllä ole paljon neidin vauhtia hidastanut ;) Painoa oli muuten tullut jo roimat 16,4 kg ja neiti on vasta 5,5 kk. Iso likka!!!

Suunnitelmia loppukesäksi ja syksylle

Ollaan saatu Waden kanssa kutsu Mejä-kokeeseen Espooseen. Koe on ensi viikonloppuna 15.-16.8. Tämän jälkeen olis vielä loka- ja marraskuussa yhdet koemahdollisuudet tämän vuoden puolella, saa nähdä päästäänkö niihin.

Syyskuussa alkaa näyttelyjakso pitkän tauon jälkeen. Olen ilmottanu Waden 30.8. Luumäelle, 6.9. Vantaalle, 12.9. Porvooseen ja 20.9. Hyvinkäälle. Lotte olis tarkoitus viedä Helsingin näyttelyihin 8.11. ja 15.11.

Ollaan ilmottauduttu agilityn talvikaudelle sisätreeneihin ja tarkoitus olis päästä Lotten kanssa myös jollekin Toko-kurssille.

Ensimmäinen pokaali Mejästä :)

Waden kanssa vietettiin viikonloppu Luumäellä Kymen Spanieleitten järjestämässä Mejä-kokeessa. Lauantain jälkienteon jälkeen mentiin viettämään iltaa Suomenniemelle mökille. Sunnuntaina aamuvarhaisella ajelin takaisin koepaikalle. Wade sai arvonnassa päivän ensimmäisen jäljen, joka olikin ihan metsästysmajan lähellä. Wade ei olisi millään suostunut lähtemään kävellen jäljen alkuun, sain vetää ensimmäisen mäen poikaa perässäni oikein toden teolla. Oli tottunut, että mennään autolla jäljelle eikä nyt ymmärtänyt mihin oikein lähdetään kävellen.
Jäljellä Waden meno alusta lähtien oli tosi määrätietoista ja tuomarikin jo alussa sanoi, että onpa hyvä vauhti. Toiselta kulmalta Wade harmillisesti otti nenäänsä tuoreet hirven jäljet ja niitä pitkin lähti tarmokkaasti. Tässä vaiheessa tuomari huokasi ja harmitteli, sanoi että oli ihan varma että nyt on tulossa tosi hyvä ykköstulos. Eipä tuossa vaiheessa olisi edes auttanut kehottaa jäljelle, koska poika olisi varmaan katsonut mua sillai että "etkö nää pölvästi että olen jäljellä". Tästä siis hukka ja jouduttiin ohjaamaan takaisin "oikealle" jäljelle. Loppu menikin taas tosi hienosti.
Tuloksena päivästä siis AVO 2, 37 pist., 4. yhdeksästä koirasta ja tuomisina kotiin hieno pokaali! Tuomarina oli Tuula Pekkalin. Alla koeselostus:

"Wadelle osoitetaan alkumakaus, jonka tutkii tarkasti. Ohjatusti kreppien matka. Ensimmäinen osuus hienoa, rauhallista työskentelyä. Ensimmäinen kulma nuuhkitaan nurkasta nurkkaan. Toinen osuus taas rauhallista vauhtia, yhdellä narunmittaisella tarkastuspyörähdyksellä. Toinen kulma tutkaillen ja siitä suoraan riistapolulle ja liian kauas jäljestä. Hukka. Uusi aloitus puhtaalta jäljeltä ohjatusti. Kolmas osuus menee hetken hyvin ja nyt alkaa hieman aaltoileva jäljestys, joka kuitenkin tasaantuu ennen kaatoa. Kaadon Wade omistaa nuolemalla ja lopulta istahtaa se viereen. Erittäin mukavaa matkantekoa hienon jälkiparin kera."

Tästä on hyvä jatkaa!!!