Kävästiin viettämässä muutama päivä Suomenniemellä mökillä maanantaista keskiviikkoon. Hihnat sai olla kolme päivää autossa, kun Wade ja Lotte nauttivat vapaista juoksuista pihamaalla. Uimassakin koirat kävivät muutamia kertoja. Molemmat hyppivät laituriltakin veteen ja nauttivat lelujen hakemisesta järvestä.
Tänään Wade ja Lottis on kutsuttu Sammyn mummon Nestori-koiran 10-vuotissynttäreille. Hullua, eikö vain ;)
lauantai 25. heinäkuuta 2009
perjantai 24. heinäkuuta 2009
Leireilyä Springeripäivillä 8.-12.7.
Taasen on takana kesän Springeripäivät. Keskiviikkona 8.7. pakkasin autoon koirat ja kaikki leirivarusteet ja suuntasin hakemaan Niinaa ja Paavoa. Perille Punkalaitumelle päästiin illalla ja siitä alkoikin neljän päivän leireily. Puolet leiristä meni töiden parissa mutta päästiin jonkin verran myös itse treenailemaan. Torstai meni mejä-koulutuksessa ja verijälkien teossa ja perjantaina sitte jäljestettiin. Wadelle oli tehty n. 300m:n jälki, jonka poika suoritti jälkitarkasti. Oli tosi hyvä harjoitus seuraavaa koetta varten. Lottekin pääsi jäljestämään ekaa kertaa. Neidille oli tehty n. 10m:n u-kaarrosjälki, jonka Lotte suoritti tosi hyvin löytäen kaadolta yhtä ison sorkan kuin itse on. Eipä tyttö hätkähtänyt tätä lainkaan vaan yritti ottaa sorkan suuhunsa :) taidan saada neidistäkin oivan jäljestyskoiran! Kiitos Sari ja Anu!!!
Torstai-ja perjantai-iltoina päästiin Waden kanssa Tiinan yksityisagitreeneihin. Nyt Tiinakin pääsi toteamaan, että me ei olla edetty puolen vuoden aikana kovinkaan paljon. Wade kyllä on saanut rata- ja estevarmuutta mutta ohjaajalla menee valssit tangoiksi ;) Alla Matin ja Outin ottamia kuvia kentän laidalta, kiitos!
Näiden kahden illan aikana sain tosi hyviä oppeja ja taas intoa treenaamiseen tuli lisää. Loten kanssa harjoiteltiin myös ja neiti pääsi opettelemaan ekaa kertaa aitaa ja kolmen esteen "rataa". 
Lauantaina pääsin itse metsästyskoulutukseen. Haku on Wadella edelleen samalla tasolla kuin edellisenä kesänä. Nyt pitäis harjotella metsässä siten, että Wadelle olis heitelty metsään muutamia kanidummyja, joita se löytäis. Nyt haku on pelkkää metsässä kuljeskelua eikä Wade oikein tiedä miksi siellä kuljetaan ja mitä hänen pitää tehdä. Nouto oli mennyt takapakkia (ohjaajan takia) ;). Wade alkoi leikkimään kissa-hiiri-leikkiä kanssani, kun heitin lelun sille. Ei siis tuonut lelua heti mulle vaan jouduin houkuttelemaan ja juoksemaan hiekkakasojen taakse ennen kuin herra suostui tuomaan lelun. Täytyis varmaan tehdä asialle jotain...
Sunnuntaina olin Waden kanssa Tommy Wirenin koulutuksessa. Luennolla Wiren puhui positiivisesta vahvistamisesta ja käytännön osuudella harjoiteltiin palkkion oikea-aikaista antamista sekä katsekontaktia ilman houkuttelua ja puhetta. Kyllähän Wade vieressäni kulki mutta liikkuessa ei kylläkään kovin montaa kertaa katsonut minuun. Oli kiinnostunut kaikesta ympärillä tapahtuvasta toiminnasta, eli tällaista treeniä lisää. Paikallaan ollessa Wade ottaa kontaktin ja namin mutta liikkeessä ei osaa ottaa namia vaan yrittää pysähtyä, kun on vilassut minua ja olisi namin aika. Vaikeeta oli vaikka olikin helppo harjoitus!!! Kokeilin myös Lottiksen kanssa samaa harjoitusta ja tyttö olikin täysin erilainen kuin Wade. Neiti olisi tapittanut minua silmiin vaikka koko ajan kunhan vain sai nameja. Onpa melko erilaiset koirat :)
Yöunet leirillä jäivät melko vähäisiksi, kun illalla valvottiin, koirat reagoivat kaikkiin ääniin ja aamuisin oli herätys tosi aikaisin. Kuitenkin jäi tosi hyvä mieli leiristä, Hiidenhelmi oli oiva paikka leireillä! Kiitos seurasta Niinalle, Kaisalle, Tiinalle ja kaikille muille tutuille ja uusille tuttavuuksille! Ensi vuonna taas!
Lotte ja Ella-sisko
Torstai-ja perjantai-iltoina päästiin Waden kanssa Tiinan yksityisagitreeneihin. Nyt Tiinakin pääsi toteamaan, että me ei olla edetty puolen vuoden aikana kovinkaan paljon. Wade kyllä on saanut rata- ja estevarmuutta mutta ohjaajalla menee valssit tangoiksi ;) Alla Matin ja Outin ottamia kuvia kentän laidalta, kiitos!
Näiden kahden illan aikana sain tosi hyviä oppeja ja taas intoa treenaamiseen tuli lisää. Loten kanssa harjoiteltiin myös ja neiti pääsi opettelemaan ekaa kertaa aitaa ja kolmen esteen "rataa". Lauantaina pääsin itse metsästyskoulutukseen. Haku on Wadella edelleen samalla tasolla kuin edellisenä kesänä. Nyt pitäis harjotella metsässä siten, että Wadelle olis heitelty metsään muutamia kanidummyja, joita se löytäis. Nyt haku on pelkkää metsässä kuljeskelua eikä Wade oikein tiedä miksi siellä kuljetaan ja mitä hänen pitää tehdä. Nouto oli mennyt takapakkia (ohjaajan takia) ;). Wade alkoi leikkimään kissa-hiiri-leikkiä kanssani, kun heitin lelun sille. Ei siis tuonut lelua heti mulle vaan jouduin houkuttelemaan ja juoksemaan hiekkakasojen taakse ennen kuin herra suostui tuomaan lelun. Täytyis varmaan tehdä asialle jotain...
Sunnuntaina olin Waden kanssa Tommy Wirenin koulutuksessa. Luennolla Wiren puhui positiivisesta vahvistamisesta ja käytännön osuudella harjoiteltiin palkkion oikea-aikaista antamista sekä katsekontaktia ilman houkuttelua ja puhetta. Kyllähän Wade vieressäni kulki mutta liikkuessa ei kylläkään kovin montaa kertaa katsonut minuun. Oli kiinnostunut kaikesta ympärillä tapahtuvasta toiminnasta, eli tällaista treeniä lisää. Paikallaan ollessa Wade ottaa kontaktin ja namin mutta liikkeessä ei osaa ottaa namia vaan yrittää pysähtyä, kun on vilassut minua ja olisi namin aika. Vaikeeta oli vaikka olikin helppo harjoitus!!! Kokeilin myös Lottiksen kanssa samaa harjoitusta ja tyttö olikin täysin erilainen kuin Wade. Neiti olisi tapittanut minua silmiin vaikka koko ajan kunhan vain sai nameja. Onpa melko erilaiset koirat :)
Yöunet leirillä jäivät melko vähäisiksi, kun illalla valvottiin, koirat reagoivat kaikkiin ääniin ja aamuisin oli herätys tosi aikaisin. Kuitenkin jäi tosi hyvä mieli leiristä, Hiidenhelmi oli oiva paikka leireillä! Kiitos seurasta Niinalle, Kaisalle, Tiinalle ja kaikille muille tutuille ja uusille tuttavuuksille! Ensi vuonna taas!
Lotte ja Ella-sisko
tiistai 7. heinäkuuta 2009
Agirotu & kyläilyä
Viime sunnuntaina suuntasimme Waden ja treenikaveri Paavon kanssa Agirotuun möllijoukkuekilpailuun Nastolaan. Reissu alkoi viemällä pikkuveijarit, Lotte ja Väinö-setteri, vanhempieni luo päiväkylään.
Nastolassa odottikin meitä jo muut FC Cardiff Cityn joukkuekaverit eli Börje ja Ossi. Peliasut puettiin ja suunnattiin pukukilpailuu, jossa ei valitettavasti kuitenkaan tullut menestystä. Viideltä oli rataantutustuminen ja siinä vaiheessa alkoi jo perhoset pyörimään vatsassa. Radan alku oli melko haastavan näköinen mutta muuten kivan tuntuinen rata. Lähtöjärjestys oli Börje, Ossi, Paavo ja Wade ankkurina. Börje taisi alkuun tehdä nopean nollaradan, Ossi pinkaisi ekan esteen ohi ja vauhti oli niin hurja että ei meinannut ohjaaja pysyä mukana, Paavolle alku oli vaikea mutta loppua kohden parani. Meidän osuus meni tosi hyvin ja Wade taisi tehdä myös nollaradan. Ainoastaan pussilla Wade hidasteli ja jäi pussiin sisälle ihmettelemään jotain. Jouduin houkuttelemaan herran pois sieltä ja loppurata menikin taas tosi lujaa. Hyvä mieli jäi kisasta! Ei jääty odottelemaan tuloksia mutta jälkikäteen netistä katsoin, että Cardiff City oli ollut 7. /16. eli hienosti meni!!!
Lotte ja Väinö hauskuuttivat päivän aikana vanhempiani. Päivään oli kuulunut pitkä lenkki metsäpolulla, leikkimistä siskon lasten kanssa sekä painimista toistensa kanssa. Kun illalla menimme hakemaan koiruuksia klo 20, olivat ne täydessä unessa peittojensa päällä lattialla. Oli ollut hauska ja uuvuttava päivä!
Nastolassa odottikin meitä jo muut FC Cardiff Cityn joukkuekaverit eli Börje ja Ossi. Peliasut puettiin ja suunnattiin pukukilpailuu, jossa ei valitettavasti kuitenkaan tullut menestystä. Viideltä oli rataantutustuminen ja siinä vaiheessa alkoi jo perhoset pyörimään vatsassa. Radan alku oli melko haastavan näköinen mutta muuten kivan tuntuinen rata. Lähtöjärjestys oli Börje, Ossi, Paavo ja Wade ankkurina. Börje taisi alkuun tehdä nopean nollaradan, Ossi pinkaisi ekan esteen ohi ja vauhti oli niin hurja että ei meinannut ohjaaja pysyä mukana, Paavolle alku oli vaikea mutta loppua kohden parani. Meidän osuus meni tosi hyvin ja Wade taisi tehdä myös nollaradan. Ainoastaan pussilla Wade hidasteli ja jäi pussiin sisälle ihmettelemään jotain. Jouduin houkuttelemaan herran pois sieltä ja loppurata menikin taas tosi lujaa. Hyvä mieli jäi kisasta! Ei jääty odottelemaan tuloksia mutta jälkikäteen netistä katsoin, että Cardiff City oli ollut 7. /16. eli hienosti meni!!!
Lotte ja Väinö hauskuuttivat päivän aikana vanhempiani. Päivään oli kuulunut pitkä lenkki metsäpolulla, leikkimistä siskon lasten kanssa sekä painimista toistensa kanssa. Kun illalla menimme hakemaan koiruuksia klo 20, olivat ne täydessä unessa peittojensa päällä lattialla. Oli ollut hauska ja uuvuttava päivä!
lauantai 4. heinäkuuta 2009
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Veneilyä ja uintia...
Viime viikon torstain vapaapäivänä päästiin veneilemään ekaa kertaa tänä kesänä. Kun saavuttiin venerantaan, Lotte ja Wade menivät heti kahlaamaan ja uimaan. 
Tämän jälkeen päästiin vasta veneeseen. Molemmat koirat ovat todellisia veneilijöitä; nauttivat tuulesta, vesilintujen katselusta sekä meri-ilmasta. 
Saareen päästyämme, molemmat koiruudet menivät taas uimaan ja pulikoivat niin paljon, että jouduin välillä kehottamaan tulemaan pois vedestä. Ihanaa katseltavaa, kun toiset oikeasti nauttivat! 
Kotimatkalla sitten Lotte simahti ja nukkui veneen penkillä vauhdista huolimatta. Hädin tuskin jaksoi kävellä rannasta kotiin. Illalla uni maistui.
Tämän jälkeen päästiin vasta veneeseen. Molemmat koirat ovat todellisia veneilijöitä; nauttivat tuulesta, vesilintujen katselusta sekä meri-ilmasta. Saareen päästyämme, molemmat koiruudet menivät taas uimaan ja pulikoivat niin paljon, että jouduin välillä kehottamaan tulemaan pois vedestä. Ihanaa katseltavaa, kun toiset oikeasti nauttivat! Kotimatkalla sitten Lotte simahti ja nukkui veneen penkillä vauhdista huolimatta. Hädin tuskin jaksoi kävellä rannasta kotiin. Illalla uni maistui.Juhannus mökillä
Miten voikaan olla auto niin täynnä, vaikka reissuun lähti vain koirat ja minä!!! Koiruudet matkasivat Suomenniemelle omissa häkeissään ja matka taittui uutta reittiä pitkin varsin joutuisasti. Melkoista koiraelämää olikin perillä, kun paikalla oli kummitätini pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira Tofi, serkkuni pitkäkarvainen mäyräkoira Iida sekä Wade ja Lotte. Koirat nauttivat, kun saivat juosta koko viikonlopun pihassa vapaana ja käydä tutkimassa kaikki ojat ja pellot. 
Sunnuntaina käytiin rannassa uittamassa koirat ennen lähtöä kotiin. Lotte oli aluksi aika arka veden äärellä. Kokeili vain hieman tassuillaan vesirajaa. Sain pienen houkuttelun jälkeen Loten kuitenkin uimaan ja neito osoittautuikin melkoiseksi vesikoiraksi ja aidoksi spanieliksi.
Waden eka Mejä-koe
Hypin melkein riemusta, kun sain tiedon, että Wade pääsee ekaan Mejä-kokeeseen Espooseen kesäkuun puolessa välissä. Jälkien teko oli lauantaina 13.6 helteisessä säässä. Illalla alkoi satamaan ja ukostamaan oikein kunnolla. Sunnuntaina olikin sitten metsä tosi märkä. Wade sai arvonnassa 4.jäljen, joka oli tehty tosi vaikeaan maastoon. Jäljen läpi risteilevät polut ja jäljen sivusta lehahtanut metsäkanalintujen poikasparvi koituivat tällä kertaa meidän kohtaloksi ja tuloksena oli AVO 0. Hauskaa kuitenkin oli niin Wadella kuin minullakin. Lottekin pääsi haistelemaan mejäilyä ollen "koemaskottina" majalla. Illalla tulikin uni melko nopeasti rankan päivän jälkeen. Alla koeselostus, tuomarina Taina Ketola:
"Koira ohjataan hyvin jäljelle. Alkukrepityksen jälkeen pieni tarkistuslenkki ja koira aloittaa rauhallisesti sik-sak-kuviota edeten jälkityön. Noin 100m päässä tarkistuslenkit johtavat 1.hukkaan. Edetään noin 40m ja lintujen äänet vievät koiran mielenkiinnon, 2.hukka. Uuden alun jälkeen hyvin lähelle kulmaa, tarkistuslenkkejä kulmalla, makuun merkkaa erinomaisesti ja lopulta uusi suunta selviää. Edetään noin 70m ja koira lähtee määrätietoisesti polulle, 3.hukka ja tuomari keskeyttää kokeen. Koira osoitti osaavansa jäljestää, lisää harjoituksia ja ikää, niin tulokset paranevat."
"Koira ohjataan hyvin jäljelle. Alkukrepityksen jälkeen pieni tarkistuslenkki ja koira aloittaa rauhallisesti sik-sak-kuviota edeten jälkityön. Noin 100m päässä tarkistuslenkit johtavat 1.hukkaan. Edetään noin 40m ja lintujen äänet vievät koiran mielenkiinnon, 2.hukka. Uuden alun jälkeen hyvin lähelle kulmaa, tarkistuslenkkejä kulmalla, makuun merkkaa erinomaisesti ja lopulta uusi suunta selviää. Edetään noin 70m ja koira lähtee määrätietoisesti polulle, 3.hukka ja tuomari keskeyttää kokeen. Koira osoitti osaavansa jäljestää, lisää harjoituksia ja ikää, niin tulokset paranevat."
Lotte tulee taloon...
Kaverin hankinta Wadelle oli vasta ensi kesän suunnitelmissa. En siis ollut lainkaan ajatellut ottaa vielä toista koiraa saatika sitten narttua meille. No koskaanhan elämästä ei tiedä mihin se johtaa. Olin käynyt muutamaan kertaan Tiinan luona "kenneltyttönä" Raisan yhdeksälle pennulle. 
Pennut oli siis jo alusta lähtien valloittaneet sydämeni. Urospennut oli jo varattu enkä katsonut narttuja "sillä silmällä", toimin vain hoitotätinä, siinä kaikki. Sitten koitti yksi sateinen tiistain treeni-ilta. Kannoin sylissäni Lottea, joka oli jäänyt Tiinalle odottamaan harrastavaa sijoituskotia, kun Siirtolan Outi kysyi olenko ajatellut ottaa Lottea meille asumaan. Naureskelin tätä kommenttia ja vastasin ettenhän minä voi ottaa taloon narttua uroksen kanssa. Outin kommentti "ai miksi et" sai ajatukset vähitellen tai oikeastaan tosi nopeasti kääntymään. Jo samana iltana Lotte tuli meille kyläilemään. Kotona kommentti oli "mikä tuo rääpäle on?" Kerroin, että Lotte on vailla kotia. Asiasta ei sen enempiä juteltu. Tuo ilta meni pennun ja Waden leikkiä seuratessa. Tämän jälkeen Lotte kävi vielä pari kertaa kyläilemässä ennen kuin tein myöntävän päätöksen ja vastasin Tiinalle, että kyllä Lotte saa muuttaa meille toiseksi harrastuskoiraksi ja Waden kaveriksi. 
Lotte muutti meille 2.6.2009 12-viikkoisena eli tasan kaksi vuotta Waden tulosta. Ja meno on siitä lähtien ollut vauhdikasta!
KULTAINEN KIITOS Tiinalle, kun mm. pahin pissaralliaika oli takana ja neiti oli jo iso tyttö osaten jo paljon asioita meille tullessaan. Lottesta löytyy "vauva-ajan" tarinoita ja kuvia Tiinan Blogista Jangas -sivuilta Uutisia ja Kuulumisia kohdasta. http://www.jangas.com/.
Pennut oli siis jo alusta lähtien valloittaneet sydämeni. Urospennut oli jo varattu enkä katsonut narttuja "sillä silmällä", toimin vain hoitotätinä, siinä kaikki. Sitten koitti yksi sateinen tiistain treeni-ilta. Kannoin sylissäni Lottea, joka oli jäänyt Tiinalle odottamaan harrastavaa sijoituskotia, kun Siirtolan Outi kysyi olenko ajatellut ottaa Lottea meille asumaan. Naureskelin tätä kommenttia ja vastasin ettenhän minä voi ottaa taloon narttua uroksen kanssa. Outin kommentti "ai miksi et" sai ajatukset vähitellen tai oikeastaan tosi nopeasti kääntymään. Jo samana iltana Lotte tuli meille kyläilemään. Kotona kommentti oli "mikä tuo rääpäle on?" Kerroin, että Lotte on vailla kotia. Asiasta ei sen enempiä juteltu. Tuo ilta meni pennun ja Waden leikkiä seuratessa. Tämän jälkeen Lotte kävi vielä pari kertaa kyläilemässä ennen kuin tein myöntävän päätöksen ja vastasin Tiinalle, että kyllä Lotte saa muuttaa meille toiseksi harrastuskoiraksi ja Waden kaveriksi. Lotte muutti meille 2.6.2009 12-viikkoisena eli tasan kaksi vuotta Waden tulosta. Ja meno on siitä lähtien ollut vauhdikasta!
KULTAINEN KIITOS Tiinalle, kun mm. pahin pissaralliaika oli takana ja neiti oli jo iso tyttö osaten jo paljon asioita meille tullessaan. Lottesta löytyy "vauva-ajan" tarinoita ja kuvia Tiinan Blogista Jangas -sivuilta Uutisia ja Kuulumisia kohdasta. http://www.jangas.com/.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)